Stressin syitä

Stressin syitä

Stressin syitä

Outi RikolaMiksi kirjoitan puhekielellä?

– Lue täältä

Mietitäänpä hetken aikaa stressin syitä ennenkuin mennään ratkaisuihin. Niinkuin alussa todettiin, stressireaktio on tärkeä keino selvitä vaativasta tilanteesta. Joten jos ihminen on jatkuvasti stressissä, niin sehän tarkoittaa, että aivot näkee uhkaa ja vaaraa ja tiukkaa paikkaa jatkuvasti ja koko ajan. Ei ihme että yksi jos toinenkin uupuu, kun vaaratilannetta jatkuu vuodesta toiseen!

Meillä on tiukkaa töissä, YT-neuvottelut uhkaa, töitä ei löydy, riideltiin taas puolison kanssa, lapset huutaa, rahat ei meinaa riittää, saatikka sitten aika tai energia! Stressiä kerrakseen! (Kirjoittajaakin jo stressaa!) Mutta otetaanpa joku näistä, vaikka “tiukkaa töissä”, ja mietitään hetki. Tästä (ja mistä tahansa muusta asiasta) voi ajatella kolmella tavalla.

Ajattelutavat

1. “Mitä voisin tehdä, ettei töissä olisi aina näin tiukkaa ja uuvuttavaa?” Tämä on ongelmanratkaisuajatus. Se auttaa meitä ratkaisemaan jonkin meitä askarruttavan asian, suuren tai pienen. Ongelmanratkaisuajattelu auttaa stressitilanteessa, koska se auttaa selvittämään tilanteen, tai tekemään siitä vähemmän stressaavan. Tämän ajattelutavan poissaolo lisää stressiä, ja aiheuttaa vatvomisajatuksia, ks. kohta 3.

2. “Voi että on ollut tiukkaa töissä. Nyt ei kyllä meinaa jaksaa!” Tätä voisi sanoa työstämisajatukseksi. Me sulatellaan meidän tunteita ja tuntemuksia. Käsitellään vaikeaa tilannetta, ja päästään lopulta jonkinlaiseen lopputulokseen ja ymmärrykseen. Työstämisajatukset auttavat stressissä, koska ne auttavat saamaan selvyyden stressaavasta tilanteesta ja sen herättämistä tunteista. Sen jälkeen on helpompi päästä ongelmanratkaisuajatteluun kiinni. Eli tämä ajattelutapa on usein ikäänkuin välttämätön ensimmäinen askel stressin vähentämisessä. Ilman tätä me helposti juututaan vatvomisajatuksiin, ks. kohta 3.

3. “Voi ei, aina on vaikeaa! Ihan hirveää, en vaan jaksa. Mitään ei ole tehtävissä, jos en tee tätä kaikkea, saan potkut tai olen (omasta mielestäni) kelvoton. Pitää vaan jaksaa!” Nämä ovat vatvomisajatuksia. Me ikäänkuin helposti juututaan huolestuneisiin ajatuksiin, eikä päästä puusta pitkään. On helppo ymmärtää, että tämä ajattelutapa aiheuttaa ja lisää stressiä. Tästä on aika hankala päästä ongelmanratkaisuajatteluun.

Turha stressi

Suurin osa meidän stressistä ei ole hyödyllistä stressiä, eli sitä joka auttaa meitä selviämään paremmin vaativista tilanteista. Iso osa stressistä on huolta tulevasta ja harmittelua menneestä. Ja kun sanon “huolta” ja “harmittelua”, tarkoitan nimenomaan vatvomisajatuksia. Ne eivät auta meitä eteenpäin, samoin kuin turha stressi ei auta meitä selviämään – se pelkästään kuluttaa ja uuvuttaa. Vatvomisajatukset saattavat myös johtaa masennukseen [4].

Suorittaminen ja kiire

Yleinen tapa joutua jatkuvaan stressiin on jatkuva kova suorittaminen ja kiire. Siitähän saa jatkuvaa adrenaliinihyökyä ja onnistumisen tunnetta, ja sitä kautta arvokkuuden tunnetta. Suorittaja ei välttämättä huomaa mitään vikaa missään, ennenkuin romahtaa. Toisaalta usein kun pysähtyy miettimään suorittamisen syitä, huomaa että suuri osa syistä tuleekin ulkopuolelta, ei ihmisestä itsestään.

Muut stressin syyt [5]

Ravinto vaikuttaa adrenaliiniin ja sitä kautta stressiin. Proteiini lisää adrenaliinia, samoin verensokerin lasku. Kuten alussa todettiin, kahvi lisää elimistössä jo olevan adrenaliinin tehokkuutta. Itse asiassa mikä tahansa stimulantti lisää adrenaliinin vaikutusta tai sen määrää. Stimulantteja ovat kofeiinin lisäksi esim. nikotiini, ginseng ja sokeri. Myös aterioiden jättäminen väliin lisää adrenaliinia. Elimistö huomaa, että verensokeri laskee, ja alkaa valmistaa lisää sokeria, ja tähän prosessiin tarvitaan adrenaliinia. Valvominen lisää adrenaliinia, samoin tulehdukset ja kipu. Tässä onkin mielenkiintoinen noidankehä.

Valvominen, tulehdukset ja kipu aiheuttavat stressiä, ja toisaalta stressi aiheuttaa uniongelmia, sairastelua ja kipuja.

Myös liian kova urheilu lisää adrenaliinia ja siten saattaa lisätä myös stressiä.


Mindfulness ja stressi - Opas stressinhallintaan

Miten mindfulness auttaa stressinhallinnassa?

Lataa täältä ja lue itse!