Tutkimustulos: Stressin aiheuttamat vauriot aivoissa voi korjata (vinkki: voit tehdä sen helposti itse)

Tutkimustulos: Stressin aiheuttamat vauriot aivoissa voi korjata (vinkki: voit tehdä sen helposti itse)

Stressi esiintyy monenlaisessa asussa. Työstressi on tuttua monelle. Toisaalta äkillinen traumaattinen tapahtuma aiheuttaa suurta ehkä lyhyempiaikaista stressiä. Stressi voi olla myös niin pientä ja aina mukana olevaa, ettei sitä välttämättä edes huomaa. Se tuntuu normaalilta elämältä. Kun tällainen pieni stressi jatkuu vuosikymmeniä, se saa aikaan yhtä pahaa jälkeä kuin suuri lyhytaikaisempi stressi. Tavallinen tällaisen stressin aiheuttaja on, että oman temperamentin ja ympäristön välillä on ristiriita. Tällöin pieni stressi on ehkä jatkunut varhaislapsuudesta asti.

Mitä suurempaa ja mitä pidempiaikaista stressi on ollut, sitä suurempi muutos aivoissa on tapahtunut. Ehkä olo tuntuu aina levottomalta, ehkä et nuku öitä hyvin, ehkä pinna ei kestä. Eikä rentoutuminen välttämättä edes onnistu, tai ei tunnu auttavan. Ei ihmekään, nimittäin tutkimusten mukaan stressin aiheuttamat muutokset aivoissa eivät täysin poistukaan rentoutumalla ja stressin loppuessa.

Hätä ei ole tämän näköinen. On olemassa tutkimustuloksia myös siitä, miten muutokset voi korjata.

Kerron tässä kirjoituksessa ensin stressin aiheuttamista pysyvistä muutoksista aivoihin (pysyvällä siis tarkoitan sellaista, joka ei mene itsestään pois stressin loputtua), ja sen jälkeen miten vaurioita tutkimuksissa on pystytty estämään ja korjaamaan. Lopuksi kerron, miten voit helposti tehdä sen myös itse. Tarvitset siihen vain 20-30 minuuttia päivässä.

Mantelitumake, aivojen hälytysjärjestelmä

Mantelitumakkeita on yksi molemmilla puolilla aivoja. Ne ovat se osa aivoja, joka havaitsee vaaran. Mantelitumake on ikäänkuin hälytyskeskus, joka on aina valmiina. Kun se havaitsee vaaratilanteen, se hälyttää muut osat aivoista. Etuaivolohko sitten punnitsee, oliko hälytys tarpeellinen vai tällä kertaa turha.

On arveltu, että nimenomaan oikea mantelitumake antaa ensimmäisen nopean ja ehkä automaattisenkin hälytyksen, jota sitten vasen mantelitumake tutkii hieman tarkemmin.

Allaolevaan MRI-kuvaan on mantelitumake merkitty punaisella.

Mantelitumake MRI-kuvassa

Mantelitumake MRI-kuvassa

Tutkimuksissa on huomattu, että stressitilassa mantelitumake alkaa toimia hyperaktiivisesti. Tämä tarkoittaa, että se hälyttää vaaraa paljon helpommin kuin ilman stressiä.

Mitä stressi sitten tekee mantelitumakkeelle pysyvästi?

Stressin aiheuttamat pysyvät muutokset aivoissa

Vyas, Pillai ja Chattarji (2004) tutkivat stressin pysyviä vaikutuksia rotilla. Tutkijat ottivat terveitä hyvinvoivia rottia, ja aiheuttivat niille stressiä. Aikaisemmissa tutkimuksissa oli jo todettu, miten stressi oli kasvattanut mantelitumaketta, ja miten stressaantuneet rotat käyttäytyivät selvästi ahdistuneesti, kyyhöttivät nurkassa eivätkä tutkineet ympäristöään.

Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan lopetettu tähän. Tutkijat antoivat stressaantuneiden rottien elää stressitöntä elämää kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen huomattiin, että mantelitumake oli edelleen aivan yhtä suurentunut, ja rotat myös käyttäytyivät edelleen aivan yhtä ahdistuneesti.

Tavallaanhan aivot toimivat oikein fiksusti, kun vaaran uhatessa pitkään herkistytään huomaamaan se helpommin ja helpommin, sehän tukee henkiinjäämistä vaarallisessa ympäristössä. Ongelma vain on, ettei useinkaan nykyään kyse ole oikeasta elämää uhkaavasta välittömästä vaaratilanteesta. Tai jos onkin, vaaran mentyä ohi olisi mukava elää ilman jatkuvaa selittämätöntä pelkoa ja vaaran tuntua. Varsinkin, kun se lisää myös muun sairastumisen riskiä. Miten siis mantelitumakkeen saa palautettua ennalleen?

Miten mindfulness vaikuttaa mantelitumakkeeseen?

Tämä tutkimus (Hölzel, Carmody, Evans, Hoge, Dusek, Morgan, Pitman ja Lazar; 2009) tehtiin stressaantuneilla muuten terveillä ihmisillä. Ensin ryhmä ihmisiä täytti stressintutkimuslomakkeen ja kävi aivojen MRI-kuvassa. Sen jälkeen ryhmä sai kahdeksan viikon ajan mindfulness-koulutusta. Lopuksi ryhmä taas täytti kyselylomakkeen ja kävi MRI-kuvassa.

Tutkijat vertasivat ihmisten kokeman stressin pienenemistä mantelitumakkeen kokoon. Allaolevassa kuvassa näkyy tulos. Mitä enemmän stressi oli vähentynyt kurssin aikana, sitä enemmän myös oikea mantelitumake (joka siis antaa ensimmäisen automaattisen hälytyksen) oli kutistunut. Tämä tarkoittaa, että se hälyttää vähemmän herkästi, eli näkee vähemmän vaaraa joka puolella. Silloin on luonnollista, että ihminen kokee olonsa levollisemmaksi.

Mindfulness siis toimii ikäänkuin aivojen kuntoutuksena, “levollisuuslihasten” kasvattajana.

Mantelitumakkeen muutos mindfulnessin avulla

Mantelitumakkeen muutos mindfulnessin avulla

Miten voin itse korjata vahinkoja?

Jos haluat nyt heti kokeilla mindfulnessia itse, tässä ohjeet joilla pääset alkuun:

Mikä sinulle aiheuttaa stressiä? Entä mikä oli juuri sinulle artikkelin tärkein anti? Jäikö jokin asia käsittelemättä? Kerro kommenteissa, kuulisin mielelläni :)

Jos tästä oli apua ja haluat auttaa kavereitakin, jaa ihmeessä artikkeli tästä:

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on LinkedInPin on PinterestEmail this to someone

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *